Tšernobyl: tuhosta nykypäivään

26. huhtikuuta 1986 kello 1.23 yöllä valtava räjähdys repi Tšernobylin ydinvoimalan neljättä reaktoria Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa. Turvallisuuskoe oli käynnistänyt historian pahimman ydinonnettomuuden, joka vapautti 400 kertaa enemmän säteilyä ilmakehään kuin Hiroshiman ydinpommi. Valvomon koneenkäyttäjät ovat järkyttyneitä, ja voimalan palomiehet taistelevat liekkejä vastaan tappavien säteilytasojen keskellä. Vain kolmen kilometrin päässä paikallisessa Prypjatin kaupungissa kommunistipuolueen edustajat rohkaisevat jatkamaan elämää normaalisti. Lapset käyvät koulua ja pariskunnat menevät naimisiin, kun säteilyä sataa heidän päälleen. Valtava radioaktiivinen pilvi alkaa muodostua ja kiertää maapalloa. Ensimmäisessä jaksossa seurataan katastrofin ensimmäistä vuorokautta todistajien kertomusten kautta, kun he yrittivät käsittää onnettomuutta, jollaisen ei uskottu voivan koskaan tapahtua.

28. huhtikuuta tuli riehuu yhä neljännen reaktorin jäännöksissä. Sammutusyrityksissä olevat helikopterimiehistöt altistuvat valtaville säteilyannoksille. Neuvostoviranomaiset määräävät viimein paikalliset asukkaat evakuoitaviksi, ja 50 000 ihmistä joutuu jättämään kotinsa. Heille sanotaan, että mukaan tarvitsee ottaa vain kolmen päivän tarvikkeet, mutta he eivät koskaan palaa. Etulinjan palomiehet, jotka kärsivät akuuteista säteilypalovammoista, eristetään KGB:n valvomille osastoille. Monet heistä kuolevat muutamassa päivässä. Ruotsissa korkeat säteilytasot varoittavat muuta maailmaa Euroopan yli kulkevasta radioaktiivisesta pilvestä, joka on todiste massiivisesta ydinonnettomuudesta Neuvostoliitossa. Silti neuvostoviranomaiset pysyvät vaiti. Toinen jakso kuvaa kahta ensimmäistä viikkoa sulamisen jälkeen ja paljastaa onnettomuuden inhimillisen hinnan ja neuvostojohdon yritykset peitellä katastrofin todellista laajuutta.

Kaksi viikkoa räjähdyksen jälkeen neuvostoviranomaiset kiirehtivät estämään sulaneen ydinreaktorin ydintä saastuttamasta pohjavettä ja puhdistamaan tappavan radioaktiivisen laskeuman 30 kilometrin sulkualueella. Kesän 1986 aikana sadattuhannet varusmiehet ja vapaaehtoiset vastaavat hallituksen kutsuun, uhmaavat hengenvaarallisia säteilytasoja ja rakentavat valtavan betonisen sarkofagin tuhoutuneen reaktorin ympärille. Samaan aikaan Wienissä, kuukausien spekulaatioiden jälkeen, maailman ydinasiantuntijat kokoontuvat kuulemaan Neuvostoliiton selitystä katastrofin syistä. Paljastaako Gorbatšovin Glasnost-lupaus viimein totuuden rautaesiripun takaa? Vai voiko tämä olla Neuvostoliiton suurin peittelyoperaatio? Kolmas jakso paljastaa uskomattoman taistelun historian vaarallisimman rakennusprojektin toteuttamiseksi, ja tarinan kertovat ne, jotka olivat paikalla 40 vuotta sitten.

Yli vuosi onnettomuuden jälkeen voimalan työntekijät, joita syytetään katastrofin aiheuttamisesta, joutuvat Neuvostoliiton näytösoikeudenkäyntiin. Samaan aikaan voimalan sisällä on kadonnut lähes 200 tonnia tappavan radioaktiivista ydinpolttoainetta. Tiedemiehet etsivät sitä syvältä vaarallisen reaktorin ytimestä. Neuvostoliiton romahtaessa riippumaton tutkinta pyrkii selvittämään, mitä sulamisyönä todella tapahtui, ja löytää salaisia asiakirjoja, jotka paljastavat räjähdyksen todelliset syyt sekä vahvaa näyttöä neuvostojohdon peittely-yrityksestä. Tšernobylin myrkyllinen perintö ulottuu aina nykypäivän Ukrainan sotaan asti, jolloin ydinvoimalan sulkualue muuttuu taistelukentäksi ja itse voimala joutuu hyökkäyksen kohteeksi, herättäen pelot uudesta ydinonnettomuudesta. Neljäs jakso paljastaa, miksi 40 vuotta myöhemmin Tšernobylin katastrofi on ajankohtaisempi kuin koskaan.